Kristiina Koivunen
Kumppani, nr. 4, 1998
Tukholmassa viime syksynä avattu kurdikirjasto on osa Kurdistanin kansallisen muotoumisen prosessia. Vaikka Kurdistania ei ole olemassa valtiona, kurdit rakentavat nyt kansallisia instituutioita. Maailmassa on useita kirjastoja, joissa on kurdikirjojen kokoelmia muiden kirjojen joukossa, mutta Tukholman kurdikirjasto on ainoa, jossa on ainoastaan kurdikirjallisuutta.
— Hewlerissa (Erbilissä) on kirjasto, jossa on enemmän kurdikirjoja kuin meillä, mutta ne ovat siellä osa arabikirjastoa, eikä niitä varten ole kehitetty luokittelua, jossa lähtökohtana olisi kurdilaisuus, kertoo kirjaston johtaja Nedim Dagdeviren. Hewler sijaitsee Pohjois-Irakissa, siis kurdien autonomisella alueella YK:n suojavyöhykkeellä.
— Tavoitteemme on tehdä yhteistyötä kurdialueiden kanssa, mutta vaikeampaa tilannetta tuskin voi kuvitella, Dagdeviren kertoo.
Kurdit asuvat neljän valtion alueella, joista kurdin kielistä kirjallisuutta voi julkaista vain Pohjois-Irakissa.
— Yhteydenpito sinne on vaikeaa. Posti ei toimi Irakin kauppasaarron takia, joten kirjoja ei voi lähettää postipaketteina, eikä Turkki hyväksy niiden kuljettamista alueensa kautta. Sähköpostikaan ei toimi, Dagdeviren kertoo.
Kirjaston on ylitettävä käytännön vaikeuksien lisäksi myös henkisiä kynnyksiä. Useimmat kurdit eivät ilmeisesti tiedä mikä kirjasto on, ja muualla kuin Pohjois-Irakissa kurdi, joka osaa lukea omaa äidinkieltään, on tilastollinen harvinaisuus. Lukeminen, opiskelu ja kirjaston käyttö ovat asioita, jotka eivät kuulu kurdikulttuuriin. On vallanpitäjien edun mukaista, että kurdit ovat kouluttamattomia.
— Ruotsalaisissakin kirjastoissa kurdikirjojen lainausmäärät ovat tosi alhaisia, toteaa Dagdeviren.
Kurdikirjaston tavoitteena on arkistoida kaikkialla maailmassa tehtyä tutkimusta kurdeista ja tarjota tietoja asiakkaiden käyttöön. Tavoitteena on myös tukea kirjastojen kehittymistä Kurdistanissa sitten kun poliittinen tilanne sen sallii. Tukholmaan kerättyjä aineistoja tuskin kuitenkaan koskaan siirretään Kurdistaniin, missä yksi pommi tai dynamiittipötkö voisi hetkessä tuhota vuosien työn.
Kirjastossa työskentelee tällä hetkellä kaksi henkilöä luokittelemassa valtavaa aineistovuorta. Kirjaston talous on turvattu kuluvan vuoden loppuun asti Tukholman kulttuuripääkaupunkivaroista. Dagdeviren kertoo, että Ruotsin kulttuuriministeriö harkitsee avustuksen myöntämistä kirjastolle ensi vuoden budjetista. Tämä olisi varsin paikallaan ottaen huomioon sen, että Ruotsi on maa, jossa asuu kurdikirjailijoita eniten maailmassa. Heitä on yhteensä noin sata.
Kristiina Koivunen
Kurdiska Biblioteket, Östra Brobänken, Skeppsholmen,
avoinna ma-pe klo 10-17, la klo 12-15.
Internet: http://www.kurdishlibrary.org
Kumppani, nr. 4, 1998
Tukholmassa viime syksynä avattu kurdikirjasto on osa Kurdistanin kansallisen muotoumisen prosessia. Vaikka Kurdistania ei ole olemassa valtiona, kurdit rakentavat nyt kansallisia instituutioita. Maailmassa on useita kirjastoja, joissa on kurdikirjojen kokoelmia muiden kirjojen joukossa, mutta Tukholman kurdikirjasto on ainoa, jossa on ainoastaan kurdikirjallisuutta.
— Hewlerissa (Erbilissä) on kirjasto, jossa on enemmän kurdikirjoja kuin meillä, mutta ne ovat siellä osa arabikirjastoa, eikä niitä varten ole kehitetty luokittelua, jossa lähtökohtana olisi kurdilaisuus, kertoo kirjaston johtaja Nedim Dagdeviren. Hewler sijaitsee Pohjois-Irakissa, siis kurdien autonomisella alueella YK:n suojavyöhykkeellä.
— Tavoitteemme on tehdä yhteistyötä kurdialueiden kanssa, mutta vaikeampaa tilannetta tuskin voi kuvitella, Dagdeviren kertoo.
Kurdit asuvat neljän valtion alueella, joista kurdin kielistä kirjallisuutta voi julkaista vain Pohjois-Irakissa.
— Yhteydenpito sinne on vaikeaa. Posti ei toimi Irakin kauppasaarron takia, joten kirjoja ei voi lähettää postipaketteina, eikä Turkki hyväksy niiden kuljettamista alueensa kautta. Sähköpostikaan ei toimi, Dagdeviren kertoo.
Kirjaston on ylitettävä käytännön vaikeuksien lisäksi myös henkisiä kynnyksiä. Useimmat kurdit eivät ilmeisesti tiedä mikä kirjasto on, ja muualla kuin Pohjois-Irakissa kurdi, joka osaa lukea omaa äidinkieltään, on tilastollinen harvinaisuus. Lukeminen, opiskelu ja kirjaston käyttö ovat asioita, jotka eivät kuulu kurdikulttuuriin. On vallanpitäjien edun mukaista, että kurdit ovat kouluttamattomia.
— Ruotsalaisissakin kirjastoissa kurdikirjojen lainausmäärät ovat tosi alhaisia, toteaa Dagdeviren.
Kurdikirjaston tavoitteena on arkistoida kaikkialla maailmassa tehtyä tutkimusta kurdeista ja tarjota tietoja asiakkaiden käyttöön. Tavoitteena on myös tukea kirjastojen kehittymistä Kurdistanissa sitten kun poliittinen tilanne sen sallii. Tukholmaan kerättyjä aineistoja tuskin kuitenkaan koskaan siirretään Kurdistaniin, missä yksi pommi tai dynamiittipötkö voisi hetkessä tuhota vuosien työn.
Kirjastossa työskentelee tällä hetkellä kaksi henkilöä luokittelemassa valtavaa aineistovuorta. Kirjaston talous on turvattu kuluvan vuoden loppuun asti Tukholman kulttuuripääkaupunkivaroista. Dagdeviren kertoo, että Ruotsin kulttuuriministeriö harkitsee avustuksen myöntämistä kirjastolle ensi vuoden budjetista. Tämä olisi varsin paikallaan ottaen huomioon sen, että Ruotsi on maa, jossa asuu kurdikirjailijoita eniten maailmassa. Heitä on yhteensä noin sata.
Kristiina Koivunen
Kurdiska Biblioteket, Östra Brobänken, Skeppsholmen,
avoinna ma-pe klo 10-17, la klo 12-15.
Internet: http://www.kurdishlibrary.org
© Kumppani & Kristiina Koivunen
